Tästä piti tulla ensimmäinen postaus, mutta toisin kävi. En millään saanut kotona kuvattua näkemyksiäni kuviksi. Kunnes tänä aamuna oli mahtava auringonpaiste, joka heitteli ihanaa valoaan sisälle. En väitä, että kuvat olisi vieläkään hyviä, mutta ovat kelvollisia. Toivon hartaasti uutta kameraa.
Meillä on takkapuina todellisia designhalkoja, valtuutettujen katontekijöiden jämälautoja :) Ja muropaketilla syttyy hyvin.
Työn ja huvin puolesta postilaatikosta kolahtaa useita sisustuslehtiä, mutta useimmiten niissä rasittaa samankaltaisuus. Nyt on trendikkäitä valko-mustat kodit designmööpelein koristettuna. Nättiä ja ihailtavan siistiä pintaa, mutta ei mun juttu. Tällä hetkellä rakastan tummaa harmaata ja mustaa, hämyistä tunnelmaa ja rosoa. Valkoisella raikastettuna ja ryhditettynä.
Meillä on paljon harmaata. Seiniä on maalattu sekä tapetoitu harmaaksi. Sohva on harmaa. Lattia on harmaalla vahalla käsitelty. Ja huvittavinta tässä on, että näppäimistöä näpyttelee parhaillaan nainen, joka marisee tämänhetkisestä suomalaisten harmaabuumista. Syy valitukseen on yksinkertainen, neljän perättäisen harmaan nojatuolin verhoilu on vähän tylsää.
Ensi puraisu sisustusmaustani on tässä. Kuvaan lisää harmaata, kunhan saan loistavaa valoa jälleen ulkoa. Ja ehkä näätte myös väriä, sillä niiden vankinahan väitän olevani.